Hilpeä golfloma Mallorcalla

Vuoria, rotkoja, kilipukkeja ja rentoa meininkiä

Halusimme lähteä ystävän kanssa golflomalle johonkin lämpimään syyskuun lopussa. Edullisten lentojen suhteen valinta olisi voinut olla Milano, Budapest tai Wien, mutta halusimme vielä lämpimämpään ja löysimme Mallorcan, joka osoittautui todelliseksi helmeksi!

Koska reissumme oli suhteellisen lyhyt, vain 3 vuorokautta, teimme hetimiten päätöksen yöpyä Palman keskustassa. Saimme mahdutettua kolme golfkierrosta matkaamme, ensimmäisen jo heti tulopäivänä. Yövyimme Palman keskustassa, niin pystyimme helposti käyttämään ”vapaa-ajan” Palman keskustassa kiertelyyn. 

Majapaikkamme ei ehkä ollut ihan tyypillinen golfaajan valinta, koska vaikka Remolars3 Townhouse Apartments olikin erittäin keskeisellä paikalla aivan Barcelonan Katedraalin (La Seu) vieressä, hotelli oli kapealla kujalla kapea rakennus - ilman hissiä kolmessa kerroksessa. Raahasimme siis golfvarusteita kolme kerrosta kapeaa portaikkoa ylös ja alas;) Suurena plussana kuitenkin sijainti, persoonallinen huoneisto ja kattoterassi. Tässä kohdassa täytyy mainita myös löytämämme Tapas-ravintola, La Taperia, jossa kävimme kahtena iltana syömässä– ja olisi kannattanut mennä kolmantenakin:) 

Mallorcan golfkenttiä

Voi vitsi, pääsimme pelaamaan kolme täysin erilaista kenttää, jokaisessa oli ihan oma tunnelmansa! Kaikki kolme kenttää olivat noin 20-40 minuutin ajomatkan päässä Palmasta. Varasimme golfkierrokset Mallorca Golf Holidays:n kautta, koska Mallorca oli meille molemmille uusi golfkohde. Tosin loppujen lopuksi jouduimme itse kuitenkin tsekkaamaan eri kenttien tietoja, koska emme saaneet sellaisia lähtöaikoja, joita olisimme halunneet. Vaikka laitoin yhteydenottolomakkeeseen aikatoiveet, meille tarjottiin tosi myöhäisiä aikoja. Jatkossa voi varaukset hoitaa kyllä itsenäisesti, tosin Ponientesta saimme kyseisen tahon sopimuksella auton ilmaiseksi käyttöömme, koska griinit eivät olleet mitenkään loistokunnossa. 

Monien kenttien tiedoissa suositeltiin golfautojen vuokraamista, eikä suotta. Pelaamillamme kentillä korkeuserot olivat huimia, mikä teki väylistä tietenkin todella mielenkiintoisia ja hauskoja. Halusimme säästää voimia kaupungilla kiertämiseen, joten siksi golfauto oli hyvä valinta meille. 

Golf de Son Termens – vuoristoinen kenttä, mutta kuitenkin kompakti ja helppo

Son Termensin klubitalolta avautuvat mahtavat näkymät laaksoon. Aluksi ihmetytti puksuttava ja kovaääninen bensalla kulkeva golfauto, mutta siihen tottui pian. Heti ensimmäiselle väylällä pääsimme tutustumaan leikkisiin kilipukkeihin, jotka kirmailivat kevyesti pitkin väyliä ja griinejä. Tällä kentällä oli huimia korkeuseroja, rotkoa väyläesteenä, leikkisyyttä ja edullista Cavaa.

T Golf & Country Club Poniente – yllättävä ja kaunis kenttä, ja vielä kauniimpi klubirakennus

Ponienten voi helposti kiertää halutessaan myös ilman autoa. Aluksi meille tarjottiin kahvasta ohjailtavia kärryjä, mutta niiden kanssa olisi meno mennyt sähläämiseksi. Jäljellä oli puksuttavia golfautoja, mutta olimme sellaisen kanssa jo ihan sinut, joten ei kun menoksi. 

Aamukahvit kävimme nappaamassa Telicious-ravintolasta, joka vei heti sydämemme. Se on kaunein ja tunnelmallisin klubirakennus, jossa olen tähän asti käynyt. Se on sisustettu Riviera Maison huonekaluilla ja täällä viivyimmekin golfkierroksen jälkeen kiirehtimättä nauttien tapaksista ja Cavasta.

Ponienten kenttä oli todella kaunis, mukavan haastava ja välillä yllättäväkin. Varsinkin vesiesteitä kannattaa katsoa tarkkaan opasteista, koska jollakin väylällä ne todella pääsevät yllättämään. Omaa vuoroa odotellessa voi vaikka lötkötellä puun oksalla:) Kaiken kaikkiaan Boniente on tyylikäs kokonaisuus, pallojen pesulaitteen ja pyyhkeen mustavalkoisuutta myöten.

Real Golf  Bendinat – huisin villi ja antoisa kokemus

No huh, huh! Tässä kentässä riittää vaikeusastetta. Kenttä on jotenkin niin monitahoinen, että ekakertalaisena sitä vaan on huvittunut ja ällistynyt kaikesta, mitä vastaan tulee. 

Klubirakennukselta katsottuna kenttä näyttää vaan vilauksen siitä, mitä tuleman pitää, kuten korkeuseroja, puita väylien vierellä, kuivan kivillä vuoratun ojan ja pilkahduksen Castillo de Bendinat:sta vuorella. Ehdottomasti kannattaa ottaa auto käyttöön tällä kentällä.

Jo kentälle lähtiessä on ihan villi tunnelma, kun caddiemasteri pitää yllä kunnon show:ta. Suomen kielikin sujuu ja Martti Ahtisaarikin on käynyt täällä pelaamassa. Tiellä pitää pysyä! 

Onneksi saamme pelikaverit, jotka olivat käyneet edellisenä päivänä pelaamassa kyseisen kentän, muuten olisimme olleet melkoisen hukassa. Golfkärryt eivät olleet täällä bensakäyttöisiä puksuttajia, mutta eipä niissä ole gps:ää tai screenejäkään opastamassa. Pelikaverien kanssa ihmettelemme, että Mallorcan kentillä ei ole tarjoiluvaunuja kiertämässä, vaan täytyy osata varata tarpeeksi juotavaa ja välipalaa mukaan. 

Väylän 15 lyöntipaikalta avautuvat huimat näkymät Palman lahdelle ja Castillo de Bendinat:iin. Loput kolme väylää tarjoavat vielä huipennuksen haasteellisista olosuhteista eli helpolla ei tällä kentällä pääse.

Suosittelen ehdottomasti Mallorcaa golflomakohteena! Pelaisin ehdottomasti nuo kaikki kentät uudestaan. Ja kaikkiaanhan Mallorcalla on kymmeniä kenttiä, joista valita. Toivottavasti pääsen Mallorcalle pian uudestaankin ja vähän pidemmäksi aikaa – mutta kyllä lyhyempikin reissu käy:) 

Rennosti ottaen golfaaminen onnistuu parhaiten

Joskus hyvä golftulos syntyy silloin, kun sitä vähiten odottaa - vaikka myrskysäässä.

Totesin pelikaverille ennen erään elokuisen sunnuntai-iltapäivän golfkierrosta, että tänään lähden vaan nauttimaan ulkoilemisesta. Odotuksia ei tuloksesta sen kummemmin ollut, eikä yhtään vähiten links-kentän pitkän raffiruohon johdosta. Jos paksuun ruohotukkoon joutuu, on moneen kertaan valitettavasti todettu, että ei se pallo sieltä lentoon lähde. Ja silti yritin taas muutaman kerran – suuri virhe!

Tuuli oli kentällä hyvin puuskaista ja pitikin odotella aina pahimman puuskan ohimenoa, koska tuuli heilutti draiveria taakseviennissä, jolloin mailan alastulo oli melkoisen epävakaata. Kyseessä oli muuten Rauli-myrskyn ilta, joten mistään pienestä tuulahduksesta ei ollut kyse.

Tuulesta huolimatta peli sujui hyvällä mielellä sen kummemmin tulosta miettimättä. Pelaaminen oli rentoa ja tuli nautittua raikkaasta ilmasta. Siinä kehkeytyi kuitenkin kesän parhain tulos; pareja ja bogeja tuli nakuteltua ihan mukavasti.

Jossain vaiheessa golfkierrosta muistin ottaa rentouden mukaan myös puttaamiseen, ja johan alkoi sekin sujua. Harmi, golfkausi lähenee jo loppuaan, juuri kun taas oppii pelaamaan. Elokuun alussa muuten jo huomasi, miten golfpäivät alkavat lyhenemään. Ja nyt syyskuussa tulee pimeä jo kahdeksan aikaan.

Puuskainen tuuli heilutti draiveria taakseviennissä Vuosaaressa. Myrskyn jälkiä seuraavana päivänä Ringsidessa.

Seitsemän päivän golfputki Tahkolla

Jaksaa, jaksaa – kun on niin kivaa.

Kesän odotettu golfloma vietettiin Tahkolla, kuten monen muunakin vuonna. Kaksi täysin erilaista kenttää tuovat mukavaa vaihtelua pelaamiseen. Kentälle meno on niin helppoa, että sieltä ei voi pysyä poissa. Tahkon vanhan kentän maisemissa sielu lepää, kun tallustelee järveä mukailevia väyliä.

Seitsemästä kierroksesta kävelimme pelikaverien kanssa kuusi päivää peräkkäin. Kun seitsemännen kierroksen päätimme mennä autolla, niin kyllä tuntui hyvältä lepuuttaa jalkoja ja säästää voimat lyönteihin. Viikon putki golfia pistää kropan koville. Ihmettelen, miten pelikaverit onnistuivat siinä ilman venyttelyä. Itse venyttelin ja jumppasin joka päivä, esimerkiksi golfjoogan ohjeiden mukaisesti. 

Kierrosten pituus Tahkolla vaihteli kolmesta ja puolesta tunnista lähes viiteen tuntiin – riippuen lähtöajasta. Laskin, että seitsemän päivän aikana tuli käveltyä keskimäärin 10 kilometriä päivässä ja lyötyä noin 100 lyöntiä per kierros. Peli oli tasaista, vaikka kuinka yritin koko ajan ottaa opikseni erilaisista tilanteista, enkä päässyt ihan huipputuloksiin. Osaltaan pelin kulkuun vaikuttivat myös kenttäolosuhteet. Alkuviikosta vanhan puolen griinit olivat tosi hitaat, ja kentät yleisesti melko märät. Monena vuonna on ukkonen on hieman haitannut pelaamista, mutta tänä vuonna vältyimme pahemmilta ukkoskuuroilta ja saimme golfata poutasäällä.

Tahkolla riittää kaikenlaista aktiviteettia niillekin, jotka eivät golfaa. Suosittelen kaikille! Tässä Tahkon ihania maisemia. Luonto oli heinäkuun lopussa vielä uskomattoman vihreä.

Kuvia Vanhalta Tahkolta:

Kuvia uudelta Tahkolta:

Golfviikonloppu Pärnussa

Pärnussa golfaa, syö hyvin ja rentoutuu.

Golfviikonloppu Pärnussa on mukavaa vaihtelua. Kävin Pärnussa huhtikuisena viikonloppuna pelaamassa kahdella tasaisella, meren tuntumassa olevalla kentällä. Valitettavasti keli oli noin +5 astetta ja kostea, joten osittain peli oli vain selviytymistä sateenvarjon hallinnoinnin ja hanskojen vaihdon kanssa. 

Lauantaina pelasimme White Beach Golf -kentän, jossa meitä oli vastaanottamassa tyylikäs joulukuussa 2014 valmistunut klubirakennus. Valkoisesta hiekasta ei kentän nimestä huolimatta näkynyt vilaustakaan, vaikka Pärnunlahden upeiden rantojen läheisyydessä kenttä sijaitseekin. Kenttä oli tasainen, links-tyyppinen dyynimaisema, jossa oli melko paljon vettä. Veden johdosta pelaaminen menikin välillä onkimiseksi. Golfkärryt olivat vähän hankalat ja muutaman kerran jonkun golfbägi kallistuikin maahan; onneksi ei kuitenkaan jorpakkoon. 

Iso miinus White Beach Golf -kentän kohdalla oli, että vessoja ei ollut kentän laidalla. Varsinkin kylmällä ja kostella kelillä pitäisi päästä vähän useammin vessaan ja tätä harmitteli useampikin naispuolinen pelaaja. Kylmyydestä kertoo parhaiten se, että välillä tuli rakeita:) Kierroksen lopussa silmiin pisti pro shopin naiselliset mekot röyhelöinen, pitseineen ja kukkakuosineen. Suomalainen golfmuoti taitaa olla hieman pelkistetympää.

Kun syksyllä 2015 avautuneen Pärnu Bay Golf Links -kentän vaikuttavaan klubirakennukseen astuu sisään, avautuu lasisesta takaseinästä upea näkymä merelle valkoisine rantoineen ja väylän 18 griinille. Rakennuksen toisen kerroksen ikkunoista on näkymä joka puolelle, niin merelle kuin kentällekin. 

Koska sunnuntai oli vielä märempi ja tuulisempi päivä kuin lauantai, unelmoimme Pärnu Bay Golf Links -kentällä, kuinka kesäkuumalla mereltä puhaltaa vilvoittava tuulahdus. Mutta ei siis tällä kertaa. Kun pelasimme kolme viimeistä väylää, jotka menevät meren rantaa mukaillen, oli niin märkää, että tarvitsimme viimeisetkin sisun rippeet päästäksemme maaliin. Onneksi pääsimme pian saunaan lämmittelemään ja vaihtamaan kuivaa päälle. Kun ajoimme takaisin Tallinnan, matkalla oli lunta.

Pärnussahan on se ihana puoli, että ruoka ja juoma on hyvää ja edullista. Yksi suosituimmista pizzeroista on Steffani Pizzarestoran ja suosittelenkin sitä lämpimästi!

Lisäksi luksusta reissuun toi Tervis kylpylähotellin monipuolinen allasosasto, josta löytyy golfissa kipeytyneille lihaksille apua suomalaisesta saunasta, infrapunasaunasta, suolasaunasta, aromisaunasta ja höyrysaunasta. Lisäksi voi nautiskella uimisesta, japanilaisesta kylvystä ja porealtaasta tai varata lisämaksullisia hoitoja.

Kun menen uudestaan Pärnuun golfaamaan, haluaisin ehdottomasti pelata Pärnu Bay Golf Links -kentän sen upeiden merimaisemien ja kivan tunnelman vuoksi. White Beach Golf tuntui melko tavanomaiselta kentältä. Pärnussa ehtii siis hyvin pelata viikonlopun aikana kaksi kierrosta. Yksi vaihtoehto on tietenkin jäädä jo Tallinnaan, sielläkin on kuulemma hyviä kenttiä – täytyy käydä testaamassa joskus:) Tapaamisiin pelikaverini, jolla on samanlaiset golfkengät:)

Golfaajan muistilista keväälle

Viheriöt pilkistävät jo lumen alta!

Jees, kohta pääsee golfaamaan. Golftunnelma kohoaa, kun illat ovat valoisia ja lämpötila nousee jo kymmeneen asteeseen auringon lämmittäessä. Toki menee aikaa ennen kuin kelit ovat kesäisen paahtavat, mutta kyllä sitä tosigolfari lähtee kentälle heti, kun kentänhoitajat näyttävät vihreää valoa. 

Huurteinen golfkenttä joulukuussa.

Monet kentät ovat avanneet ainakin jo rangen nyt maaliskuussa. Itsellä viimeisin kierros on tapaninpäivältä, kun joulupukki toi mieluisan lahjan, kierroksen golfia. Niinpä lähdimme lämpimästi pukeutuneina golfkentälle. Keli oli todella vilakka, noin +2 astetta ja tuuli viimainen. Aurinko pilkahti taivaanrannalla puolen päivän aikaan valaisemassa peliämme ja luoden pitkät varjot. Kierros jäi yhdeksään väylään, mutta tuloksena oli jopa kaksi paria näissä extreme-olosuhteissa. 

Golfkenttä tapaninpäivänä.

Golfkenttä lumen alla muutamaa päivää myöhemmin.

Helmikuun lopulla alkoi tuntua siltä, että on päästävä kokeilemaan, miten hyvin lyönti kulkee. Tämä oli erityisen kiinnostaa siksi, että olin juuri käynyt kehonhuollossa golfjoogassa seitsemän kertaa. Lämminhän siinä tuli, kun tunnin verran laukoi palloja menemään harjoitushallissa. Oikein mukavasti viuhahti mailanpää ja pääsi golfin makuun – kivaa oli! 

Golftunnelmaan pääsee myös harjoitteluhallissa.

Maaliskuun golfetappi olikin golfmessut 4.-6.3. Tapahtumassa pääsi hiplaamaan uudet välineet ja asusteet, innostumaan golfmatkoista ja katsomaan erilaisia kisailuja ja ohjelmaa.

Lumi sulamassa golfkentältä maaliskuussa.

Golfkaverin kanssa olemme jo haaveilleet yhteisistä golfhetkistä ja sopineet, että pyhitämme yhden illan viikossa golfkierrokselle työpäivän jälkeen. Mutta miten valmistautua uuteen, upeaan golfkauteen? Tässä muistilistaa asioista, joita tuli mieleeni:

• Maksa seuran jäsenmaksu
• Kaiva tasoitustieto esiin
• Päivitä golfkello
• Pese mailat ja tarkista grippien kunto
• Putsaa bägi (poista vanhentuneet eväät)
• Hanki palloja ja tiitä
• Heitä pois kuluneet hanskat ja ota käyttöön ne uudet, jotka olet ostanut syksyn alennusmyynnistä
• Putsaa ja huolla kengät, tarkista sukkatilanne
• Tarkista, ovatko vaatteet kutistuneet kaapissa talven aikana
• Määrittele tavoite tulevalle kaudelle: kierrosmäärä, kentät, peliseura, tasoitus tai joku muu sinulle merkityksellinen asia
• Ja vielä ehtii harjoitellakin!

Golfjoogan avulla vauhtia mailanpäähän

Hyvä lapatuki. Vakautta lantioon. Voimakas alavartalo. Avausta yläkroppaan. 

Nämä termit toistuvat golfjoogassa, jonka aloitin tammikuussa paremman golfllyönnin toivossa. Golfjoogassa tehdään harjoitteita, jotka optimoivat golflyönnin onnistumista. Paljon keskitytään ns. core-lihaksiin eli vatsa-, selkä- ja pakara- ja lantionpohjanlihaksiin sekä lonkankoukistajiin, mutta myös ylävartalon kiertoihin.

Pääsin mukaan suoraan jatkokurssille eli Birdie-kurssille, koska olin aikaisemmin harrastanut dynaamista joogaa. Tunti (75 min.) koostuu lämmittelystä, dynaamisista ja avaavista liikkeistä sekä loppurentoutuksesta. Golfjoogan liikesarjat on suunniteltu siten, että ne tukevat mahdollisimman hyvin golflyönnissä tarvittavaa voimaa ja joustavuutta. Joogassa ylipäätään parasta onkin, että vaikka tehdään fyysisiä ja haasteellisia harjoitteita, ne tehdään aina lempeästi.

Olen törmännyt lapatukeen aikaisemmin joogassa ja pilateksessa. En kuitenkaan ollut ymmärtänyt sen tärkeyttä myös golfissa. Vaikuttaisi siltä, että lapatuki on tärkeä olkanivelten suojaaja monessa liikuntalajissa. Lapatuki tarkoittaa esimerkiksi punnertaessa sitä, että vedetään lapoja yhteen ja varmistetaan, että lavan seutu on vahvana ennen kuin noustaan käsien varassa ylös.

Hyvä lämmittelyliike golfiin on aurinkoterveyhdyssarja. Kun varaa aikaa venyttelylle ennen golfkierrosta, peli kulkee alusta alkaen, eikä vasta takaysillä, kun kroppa on lämmennyt. Kannattaa opetella kyseinen kokonaisvaltainen lämmittelyliike!

Birdie-kurssilla tempo on toistaiseksi ollut todella rauhallinen. Normaalisti Birdie-kurssia edeltää alkeis- eli Par-kurssi, joka varmasti sopii ihan kaikille - kaikkein jäykemmillekin. Odotan innokkaasti, miten kurssi etenee. Rahkeet riittäisivät varmasti vaikka Eagle-kurssiin:)

Birdie-kurssin osallistumisen tavoitteena pitkät ja tarkat golflyönnit.